MIKSI MUUTOS DIGITAALISUUTEEN

Graafinen ala on kokenut kolmena viime vuosikymmenenä mullistuksen: käsityövaltainen ammatti on muuntunut digitaaliseksi bittinikkaroinniksi, asemointipöydät, maskausteipit, veitset ja latomakoneet on korvattu hiirillä, näyttöpäätteillä ja tulostimilla. Ensin siirtyivät tietokoneiden uumeniin 80-luvun alussa tekstinkäsittely ja ladonta. Sen jälkeen siirtyivät FreeHandin ja PageMakerin myötä piirtäminen, graafien tekeminen ja taittotyö ja sittemmin koneiden tehojen kasvaessa myös kuvankäsittely ja värierottelujen tekeminen. Nyt viimeisimmässä vaiheessa on myös reprotyö, arkkiasemointi ja painopinnan valmistus digitalisoitumassa. Näin ollen jäävät niin painofilmit ja valotusraamit kuin kromaliinitkin historiaan. Itse painoprosessikin on erinäisten digitaalipainokoneiden myötä siirtynyt tietokoneaikaan.

Myös tietotekniikka on vuosien varrella kehittynyt – onneksi. Alkuvuosien epäyhteensopivuudet ovat historiaa. Fontit, tiedosto- ja tallennusmuodot ovat standardisoituneet ja tämän ansiosta täysin digitaalinen tuotantolinja on muotoutunut luotettavaksi ja laadukkaaksi työskentelytavaksi. Tähän kehitykseen on myötävaikuttanut suuresti Adoben kehittämä pdf-tiedostomuoto, jonka viimeisimmän version myötä kaikki julkaisuissa olevat elementit värierotteluineen ja fontteineen siirtyvät luotettavasti läpi tuotantoprosessin. Siksi pdf onkin saamassa myös ISO-standardihyväksynnän!

Nopeutuneet tietoliikenneyhteydet ovat myös tehostaneet graafisten julkaisujen tuotantoa. Koko painoaineisto siirtyy nykyään vinhasti linjoja myöten toimituksien, mainostoimistojen ja painojen välillä. Parhaimmillaan saadaan laajakin lehti muutamassa tunnissa asiakkaan tietokoneruudulta painokoneelle – sijaitsipa asiakas sitten vaikka toisella puolen maapalloa!