MIKSI MUUTOS DIGITAALISUUTEEN
Graafinen ala on kokenut
kolmena viime vuosikymmenenä mullistuksen: käsityövaltainen ammatti on
muuntunut digitaaliseksi bittinikkaroinniksi, asemointipöydät,
maskausteipit, veitset ja latomakoneet on korvattu hiirillä,
näyttöpäätteillä ja tulostimilla. Ensin siirtyivät tietokoneiden
uumeniin 80-luvun alussa tekstinkäsittely ja ladonta. Sen jälkeen
siirtyivät FreeHandin ja PageMakerin myötä piirtäminen, graafien
tekeminen ja taittotyö ja sittemmin koneiden tehojen kasvaessa myös
kuvankäsittely ja värierottelujen tekeminen. Nyt viimeisimmässä
vaiheessa on myös reprotyö, arkkiasemointi ja painopinnan valmistus
digitalisoitumassa. Näin ollen jäävät niin painofilmit ja
valotusraamit kuin kromaliinitkin historiaan. Itse painoprosessikin on
erinäisten digitaalipainokoneiden myötä siirtynyt tietokoneaikaan.
Myös tietotekniikka on
vuosien varrella kehittynyt – onneksi. Alkuvuosien epäyhteensopivuudet ovat
historiaa. Fontit, tiedosto- ja tallennusmuodot ovat standardisoituneet ja
tämän ansiosta täysin digitaalinen tuotantolinja on muotoutunut
luotettavaksi ja laadukkaaksi työskentelytavaksi. Tähän kehitykseen on
myötävaikuttanut suuresti Adoben kehittämä pdf-tiedostomuoto, jonka
viimeisimmän version myötä kaikki julkaisuissa olevat elementit
värierotteluineen ja fontteineen siirtyvät luotettavasti läpi
tuotantoprosessin. Siksi pdf onkin saamassa myös
ISO-standardihyväksynnän!
Nopeutuneet
tietoliikenneyhteydet ovat myös tehostaneet graafisten julkaisujen
tuotantoa. Koko painoaineisto siirtyy nykyään vinhasti linjoja myöten
toimituksien, mainostoimistojen ja painojen välillä. Parhaimmillaan
saadaan laajakin lehti muutamassa tunnissa asiakkaan tietokoneruudulta
painokoneelle – sijaitsipa asiakas sitten vaikka toisella puolen maapalloa!
|